Veikkaus – keskustelun jäädyttävä mörkö suomalaisten pihalla

Vuoden 2017 journalismipalkinto pitäisi antaa ehdottomasti Helsingin Sanomien uhkapelaamista ja peliriippuvuutta käsitelleelle juttusarjalle. Se sai kimmokkeensa Oxford University Pressin ensi vuonna julkaistavasta kirjasta Setting Limits: Gambling, Science and Public Policy, joka on tehty pääosin Helsingin Yliopiston tutkijoiden voimin.

Sekä kirjassa että Hesarin jutussa kerrankin ruma sana sanotaan niinkun se on: Veikkauksen tarjoamien uhkapelien ongelmat kasautuvat ihmisille, joilla menee muutenkin heikosti. Vai mitä sanotte peliaddiktiosta kärsivien muista ongelmista: Alkoholiongelmia kolmella viidestä, ahdistuneisuushäiriö yli kolmannekselle, samoin antisosiaalinen persoonallishäiriö. Ongelmapelaajista viidennes kärsii vakavasta masennuksesta.

Jokainen uhkapelejä pyörittävä yritys on tiennyt nämä ikävät faktat jo ennestään, pyörittipä pelejä Veikkauksen tapaan Suomessa tai kansainvälisten yritysten tapaan esimerkiksi Maltalla. Uhkapeliyhtiön kannalta tuottoisimmat ihmiset pelaavat paljon ja heillä on todennäköisesti ongelmia pelaamisen kanssa.

Hesarin etukäteen saaman tutkimuksen numerot ovat kamalaa luettavaa. 157 000 suomalaista tuottaa puolet Veikkauksen liikevaihdosta, häviten peleihin keskimäärin satasen viikossa. Tutkimuksen mukaan tämä porukka koostuu pääosin köyhistä, mielenterveysongelmaisista ja sairaista. Siis ihmisistä, joille 400 euroa kuussa on todennäköisesti erittäin merkittävä rahasumma. Eivätkä ongelmat lopu vain pelaajiin: tutkimuksen mukaan 700.000 suomalaista kärsii jonkun läheisen uhkapeliongelmista. Edes alkoholi ei aiheuta yhtä suurta sirpaletuhoa lähipiirissään, vaikka sen aiheuttamista ongelmista lähipiirille puhutaan huomattavasti avoimemmin.

Veikkaus on suomalaisille vähän kuin muumitalon eteen ilmestyvä mörkö. Kun se tulee paikalle, keskustelu yleensä jäätyy ja kaikkia pelottaa, ainakin vähän. Yhtiön tuottama rahakasa valuu kaikkialle mediasta politiikkaan ja järjestöihin. Veikkauksen läpi virtaavilla köyhien, sairaiden ja moniongelmaisten rahoilla kun tehdään paljon hyvää erilaisten järjestöjen kautta. Uhkapeleihin hävityillä euroilla rahoitetaan esimerkiksi Suomen Akatemian tutkimuksia ja peliautomaatteihin helposti addiktoituvien parkinson-potilaiden liittoa.

Samaan aikaan Helsingin Yliopiston johtaman tutkimuksen raportin kanssa julkaistiin myös Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen selvitys, jossa kuvattiin pääpiirteittäin samat perusongelmat Veikkauksen pelien suhteen. Yllättäen molempien tutkimusten tekijät ovat esitelleet julkisuudessa hyvin yksinkertaista konstia uhkapeliongelmien ratkaisuun: Peliautomaatit pois kauppojen tuulikaapeista ja sieltä, missä tarjotaan alkoholia eli ravintoloista. Tämä lähestymistapa poikkeaa huomattavasti aiemmista, lähinnä ulkomaisen nettipelaamisen ongelmia korostavista kannanotoista. Kun peliautomaatit eivät ole liian helposti saatavilla ja pelaajat kännissä, ongelmat vähenevät.

Uhkapeliongelmista vapaa suomalainen ei arjessaan hoksaa, miten uhkapelimyönteinen paikka Suomi on. Las Vegasista tuttuja, oikealla rahalla toimivia peliautomaatteja on Suomessa kaikkialla. Niitä on esimerkiksi kuusi kertaa enemmän kuin Ruotsissa. Yhdysvalloissa peliautomaatteja on kasinoiden ulkopuolella vain Nevadan osavaltiossa. Samaan tapaan toimitaan suurimmassa osassa maailmaa: rahalla toimivia hedelmäpelejä ja pokeriautomaatteja on vain kasinoilla. Uhkapeli käsitetään yhtä suureksi ongelmaksi kuin alkoholi tai huumeet. Niitäkään ei voi yleensä ostaa kolikoilla tai pankkikortilla itse kaupan eteisestä tai humalassa ravintolan nurkasta, ilman valvovaa silmää.

Ongelmapelaamisen hoitamiseen käytetään Veikkauksen tuotoista vuosittain viisi miljoonaa euroa, uhkapelien markkinointiin viisikymmentä. Nettipelejä pääsee pakoon sulkemalla tietokoneen, mutta kaupoissa vilkkuvat automaatit ja jokaisella tv-kanavalla näkyvät Veikkauksen mainokset ovat rahapeliriippuvaiselle melkoinen anti-AA-ryhmä. Miltä tv-mainonta näyttäisi, jos Veikkaus alkaisi toimilupansa mukaisesti hillitä uhkapelistä aiheutuvia haittoja? Jos Veikkaus näyttäisi PR-kiillotuskampanjassaan toimittajille ”lottovoittajien terveisten” sijaan ”uhkapeliin kaiken hävinneiden” vieraskirjaa peliriippuvuusklinikalta?

Uhkapeli on ajanvietettä, jossa oikeasti ei voi voittaa kuin sattumalta. Ihan kirjaimellisesti ja todennäköisyysmatikan mukaan. Siksi Veikkauksen roolista suomalaisten uhkapeliongelmien aiheuttajana täytyy käydä rehellistä ja avointa keskustelua. Uhkapelimonopolien aika Euroopassa on päättymässä todennäköisesti ensi vuosikymmenellä. Veikkaus on onnistunut massiivisella markkinointikampanjallaan luomaan suomalaisille niin sinisilmäisen ja positiivisen kuvan uhkapelaamisesta, että ongelmat tuskin vähenevät yksityisten toimijoiden tullessa Suomen markkinoille. Toivottavasti saamme siis jatkoa Hesarin Peliriippuvuus-sarjalle, vaikka jutut saisivatkin päätoimittajien puhelimet pirisemään Veikkauksen suunnalta.