Onko pelaaminen maltalaisella nettikasinolla laitonta?

Suomen maaperällä uhkapelejä saa pyörittää vain valtion monopoli, johon kuuluvat paraikaa yhdistettävät Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto. Uhkapelimonopoli toimii samaan tapaan kuin alkoholimonopoli: Viinaa saa Suomessa vain Alkosta ja väkevämpiä uhkapelejä kuten blackjackia tai rulettia vain Raha-automaattiyhdistyksen omista pelipisteistä. Miedompia tuotteita – kuten keskiolutta ja hedelmäpelejä – saa maitokaupasta.

Kukaan ei kuitenkaan voi estää sinua ostamasta laatikollista vodkaa EU:n sisällä ja tuomasta sitä omaan käyttöösi Suomeen. Samaan tapaan voit ostaa uhkapeliä toisesta EU-maasta, vaikkapa Maltalta. Jopa pelivoittojen kotiuttaminen Suomeen on täysin laillista, verottomasti. Sen sijaan ulkomaalaisten pelitoimijoiden mainostaminen ja markkinointi on Suomessa kielletty, vähän samaan tapaan kuin “viron alkojen” alkoholimainonta.

EU:n jäsenmaa saa pitää kiinni monopolistaan, jos sen perusteena on toiminnasta aiheutuvien haittojen ehkäisy. Tämän takia Suomessa on sekä uhkapeli- että alkoholimonopoli. Esimerkiksi alkoholin haittoja vähennetään nostamalla hintaa ja heikentämällä saatavuutta tai tuotteen saamaa näkyvyyttä. Siksi kossua saa vain Alkosta ja alkoholin mainonta on tiukasti säädeltyä.

Uhkapelien haitallisuutta ei rajoiteta yhtä tehokkaasti. Veikkaus on Suomen toiseksi suurin mainostaja heti K-Citymarketin jälkeen ja RAY:n yksikätisiä rosvoja eli “hedelmäpelejä” löytyy jokaisen kaupan, huoltoaseman ja baarin nurkasta, yhteensä 20 000 kappaletta.

Olisi vaikea kuvitella, että esimerkiksi Alko saisi mainostaa RAY:n ja Veikkauksen tapaan juomista sillä, että sen tuomilla verotuotoilla “tehdään yhdessä hyvää”. Tai että Jaloviina tekee Loton tapaan “unelmista totta”. Veikkausmonopolin nerokkaan markkinointiviestinnän perusteella hedelmäpeliin koko palkkansa työntävä Make on hyvää tekevä sankari, mutta baarin nurkassa kaikki rahansa juova Kake on luuseri.

Peliautomaattien runsauden ansiosta me suomalaiset olemme maailmanlaajuisesti mitaten todella kovia uhkapelureita ja häviämme kolmanneksi eniten maailmassa rahaa uhkapeliin heti australialaisten ja singaporelaisten jälkeen. Eri arvioiden mukaan 1-3 prosenttia suomalaisista kärsii peliongelmista. Ongelmat myös keskittyvät pienelle osalle pelaajia, viisi prosenttia pelaajista tuo puolet koko pelialan tuotosta Suomessa.

Haittojen ehkäisy on helppoa ja pelaamisen rajoittaminen toimii. Kun kauppojen eteisten kolikkopelit kiellettiin alle 18-vuotiailta, nuorison pelaaminen myös väheni. Samaan tapaan pelaaminen voitaisiin kieltää ja peliongelmia vähentää myös aikuisilta poistamalla aluksi vaikkapa puolet RAYn 8000:sta pelipaikasta.

Peliongelmaiset ovat epämieluisa aihe kaikille alan toimijoille, jotka korostavat vastuullista pelaamista niin Suomessa kuin Maltallakin. Molemmissa paikoissa pelaaja voi asettaa itselleen pelirajoituksia tai kieltää itseltään pelaamisen kokonaan. Tosin maltalaisella online-kasinolla pelikieltoa on helpompi valvoa kuin S-marketin eteisessä tai suomalaisen ravintolan blackjack-pöydässä. Netin peliautomaatti tunnistaa tarvittaessa automaattisesti ongelmapelaajalle tyypillisen pelitavan. MGA:n alaisilla kasinoilla porttikielto peliongelmaiselle on lopullinen, ei esimerkiksi vuoden tai muun määräajan mittainen.

Silti nettikasinoiden aiheuttamat peliongelmat ovat yleisin julkisuuteen nostettu syy, joka aiheuttaa ryppyjä Maltan ja muiden EU-maiden välillä. Malta kerää rahat, mutta jättää ongelmat muiden EU-maiden huoleksi. Tämä on yksi syy siihen, miksi esimerkiksi pelilisenssejä myöntävä Iso-Britannia on alkanut verottaa ulkomaisia pelitoimijoita.

Toinen syy ryppyihin on Maltan alhainen yritysverotus. Vaikka se on paperilla 35%, peliyhtiöt maksavat käytännössä yhtiöveroa vain viisi prosenttia. Suomessa yhteisövero on 20, Ranskassa 33 ja jopa hyvin alhaisen veroprosentin Irlannissa 12,5%. Siksi peliyhtiöiden houkuttelu muihin EU-maihin on vaikeaa riippumatta kulloisistakin lisenssisäännöistä.

Vaikka kaikki EU-maat alkaisivat jakaa lisenssejä Maltan tapaan rahaa vastaan, pääkonttorin sijaintiin vaikuttaa aina verotus. Nyt EU haluaa sulkea verotuksen porsaanreiät ja luonnollisesti kaikki maltalaiset MEPit puoluekannasta riippumatta äänestävät tätä vastaan.

Lisäksi muita EU-maita ärsyttää Maltan menestys. Maa on onnistunut luomaan pelialan piilaaksollaan bisneksen, joka tuottaa suoraan yli kymmenen prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja työllistää 12 000 ihmistä maassa, jossa on alle 200 000 työikäistä. Välillisesti vaikutus bruttokansantuotteeseen on vielä suurempi.

Pelialalla työskentelevät, pääosin ulkomaalaiset työntekijät, tienaavat vähintään kaksi kertaa enemmän kuin paikalliset ja käyttävät arjessaan runsaasti rahaa. Tämä näkyy suoraan esimerkiksi vuokrien nousuna. Siksi pelialan arvioidaan epävirallisesti tuottavan välillisesti jopa neljänneksen Maltan bruttokansantuotteesta.

Suomalaiset pelialan työntekijät saarella ovat tyytyväisiä EU:n nykytilanteeseen. Toki suomalaiset lisenssit kelpaisivat, jos niillä pääsisi myös mainostamaan pelejä Suomessa. Nyt mainosraha menee suomalaisten urheiluseurojen tai mediatalojen sijaan kansainvälisille tv-kanaville ja Google-optimointiin.

Pelialalla toimivan sanoin: “Olisihan se jumalauta lottovoitto suomalaisille lehdille, jos ne sais mainostaa meidän pelejä. Kauhea itku että ei ole mainostuloja. Eikö ne näe miten hyvin homma toimii Ruotsissa?”

Tosin lisenssijärjestelmän luominen ei toisi automaattisesti autuutta. Jos lisenssejä jaettaisiin vain muutama, ne menisivät todennäköisesti isoille kansainvälisille toimijoille kuten Tukholman pörssissä listatuille Betssonille ja Unibetille. Tässä tapauksessa maltalaisen “uhkapelialan piilaakson” tuominen Suomeen jäisi vain haaveeksi.

RAY on toki ottanut jo askeleen kohti kansainvälistä toimintaa omalla nettikasinollaan. Pelejä vuokrataan seuraavat 15 vuotta tismalleen samalta yhtiöltä (Playtech) kuin monella maltalaisellakin kasinolla. Alkujaan virolaisen RAY-kumppanin pääkonttori on Mansaarilla, jossa yritysvero on vielä Maltaakin suotuisampi eli nolla prosenttia.

Seuraa Maltan peliritarit -kirjoitussarjaa Facebookissa »